Arkkitehtuuri ja historia

Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen mestariteos herää henkiin 2020-luvun tyylikkäimpänä asuintalona. Punavuoren Insinööritalon julkisivua katsomalla näkee, miten Alvar Aalto kehittyi sen suunnittelun aikaan taiteessaan uudelle tasolle. Jo kaksi vuosikymmentä aiemmin Aallon rohkeus oli ilmiselvää. Hän kulki keskieurooppalaisen modernistisen liikkeen eturivissä, mutta 1950-luvulle tultaessa hän aloitti uransa itsenäisimmän vaiheen.

Katso YLE Areenasta uutisklippi Insinööritalon vihkiäisistä joulukuussa 1951.

Ratakatu 9 herää henkiin

Alvar Aalto oli 1930-luvulla tehnyt vaikutuksen suomalaiseen ja kansainväliseen yhteisöön olemalla merkittävimpiä uuden, modernistisen arkkitehtuurin edelläkävijöitä. Ratakatu 9 edustaa Aallon uran toista rohkeaa avausta.

1950-luvulla hän yhdisti funktionalistisiin arvoihin uusia, tunnultaan ja estetiikaltaan pehmeämpiä materiaaleja, kuten punatiilijulkisivuja ja puisia ikkunakarmeja. Funktionalistiset perusarvot, kuten inhimillinen mittakaava, käytännöllisyys ja auringonvalon maksimointi sisätiloissa olivat kuitenkin mukana kaikessa, mitä Aalto teki.

Aalto oli funktionalististen perusoppien mukaisesti mieltynyt päivänvaloon, mutta ymmärsi myös keinovalon oleellisen tehtävän kodin arjessa ja suunnitteli itse valaisimia. Hän pyrki valaisimissaan mahdollisimman pieneen häikäisyefektiin ja epäsuoraan valoon. Kuten osa Aallon muotoilemista huonekaluista, myös jotkin hänen luomansa valaisimet on suunniteltu tiettyä rakennusta varten. Insinööritaloon Aalto suunnitteli Artekin mallistosta edelleen löytyvän valaisimen mallinimeltään A110.

Ratakatu 9 suunniteltiin alun perin nimensä mukaisesti toimisto- ja klubitaloksi insinööreille. Myöhemmin rakennus on palvellut myös Yleisradion talona isännöiden esimerkiksi Jimi Hendrixin studiokeikan vuonna 1967. Talossa on vuosien saatossa toiminut myös teatteri ja elokuvateatteri. Viime vuosina insinööritalon voi sanoa odottaneen uutta tarkoitustaan. Nyt Newil&Baun muutosrakentaminen herättää sen uuteen käyttöön: asuintaloksi.

Peruskorjauksen pääsuunnittelija Vepe Erikkilä (Arkkitehti SAFA)

“Kaikki lähtee paikan hengestä. Vaikka Insinööritalo alun perin oli raju kontrasti Ratakadun talorivistössä, on siitä tullut osa kaupungin monimuotoisuutta. Kaupunkiympäristö on jatkumo, yhteensovittamisen loputon virta. Arkkitehtuuri on myös vahvasti ajassa ja muuttuu koko ajan. Arvot muuttuvat ja se miten jokin rakennus koetaan muuttuu arvojen mukana, vaikkei talo itsessään muuttuisi. Nyt tarkoituksena on palauttaa talon alkuperäinen ilme. Perusprinsiippi hyvässä peruskorjauksessa on, että aina pyritään palauttamaan alkuperäinen. Jos muutetaan niin tehdään olemassa olevan päälle, koska silloin alla oleva materia tai rakennusratkaisu säilyy ja on palautettavissa.”